Saksan hallitus päivitti heinäkuussa 2023 kansallisen vetystrategiansa, jonka edellinen versio oli hyväksytty vuonna 2020. Sen mukaan Saksa tuo 50–70 prosenttia vedyn tarpeestaan ulkomailta. Tämä avaa hyviä mahdollisuuksia potentiaalisille eurooppalaisille toimittajille, kuten Suomelle.
Kuva: iStock / Vanit Janthra
Julkistetun vetystrategian mukaan Saksassa on määrä tuottaa kymmenen gigawattia vihreää vetyä vuoteen 2030 mennessä. Strategiassa korostetaan ennen kaikkea nopeampaa laajennusta tuotannossa ja infrastruktuurissa. Vuoteen 2030 Saksaan suunnitellut tuotantokapasiteetit kattavat vain noin 30-50 % kansallisesta vedyn tarpeesta, joten maa suunnittelee tuontia myös muista maista.
Tutkimusministeri Stark-Watzinger sanoi, että vety on vihreän energiasiirtymän (Energiewende) palapelin puuttuva pala, sillä se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää energiavarmuus ilmastoneutraaliuteen ja kilpailukykyyn. Saksan liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF) tarjoaa tutkimusrahoitusta ja sijoittaa pelkästään vedyn lippulaivaprojekteihin yli 700 miljoonaa euroa.
Jakeluinfran kehittäminen keskiössä
Suunnitelman mukaan vuoteen 2028 mennessä käytössä on verkko, jossa on yli 1 800 kilometriä vanhoista muunnettuja ja uusia vetylinjoja/-putkistoja. Koko Eurooppaan rakennetaan lisää vetylinjoja noin 4 500 kilometriä (European
Hydrogen Backbone). Vuoteen 2030 mennessä kaikkien tärkeimpien tuotanto-, tuonti- ja varastointikeskusten pitäisi olla osa tuota verkkoa.
Vedyn alkuperällä on väliä
Vedyn on oltava ”vihreää vetyä”, mutta ennen kuin sitä pystytään tuottamaan ja tuomaan tarpeeksi, voidaan käyttää myös muista lähteistä tuotettua, "erityisesti vähähiilistä vetyä jätteestä tai maakaasusta", kuten strategiassa todetaan. "Tarvittaessa markkinoiden ylösajovaiheessa" hallitus edistää myös sinistä, turkoosia ja oranssia vetyä tulevaisuudessa.
Vety on väritön kaasu, mutta Saksassa värimääritelmiä käytetään selittämään vedyn energialähdettä: Vihreällä vedyllä tarkoitetaan uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja tuulienergialla, vedestä tuotettua vetyä. Siksi edullinen ja runsas uusiutuva energia on vihreän vedyn valmistuksen edellytys. Myös ydinvoimalla tuotettu vety on päästötöntä, mutta sitä kutsutaan pinkiksi vedyksi.
Sinistä vetyä saadaan fossiilisista polttoaineista, mutta sen ohessa syntyvä hiilidioksidi ei pääse ilmakehään kuten harmaan vedyn kohdalla, vaan se kerätään ja varastoidaan maaperään. Turkoosia vetyä syntyy metaanin lämpöhalkaisulla, jolloin syntyy kiinteässä muodossa olevaa hiiltä, joka voidaan varastoida. Oranssia vetyä syntyy biomassasta tai jätteenpoltosta.
Harmaata vetyä tuotetaan pääasiassa fossiilisesta maakaasusta höyryreformoinnilla. Menetelmä tosin tuottaa noin 10 tonnia hiilidioksidia per tonni vetyä ja hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Tämä vetytyyppi on korvattava ilmastoystävällisellä vedyllä.