Saksa pitää tällä hetkellä edelleen toista sijaa Suomessa opiskeltavien vieraiden kielten listalla (englannin ja toisen kotimaisen kielen, ruotsin jälkeen). Saksanoppijoiden väheneminen on ollut viime vuosina selkeästi nähtävissä, kirjoittavat kolmen saksankielisen maan suurlähetystöt Suomessa.
Saksan Helsingin-suurlähetystö, Itävallan suurlähetystö ja Sveitsin suurlähetystö esittivät kesäkuussa muistion saksa vieraana kielenä -opetuksen (DaF) tukiolosuhteiden parantamiseksi Suomessa. Yhdessä usean kumppaninsa kanssa, mm. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin, suurlähetystöt tavoittelevat nykyistä vahvempaa saksanopetuksen ja monikielisyyden edistämistä Suomessa.
Miksi saksan kielen tukeminen on niin tärkeää juuri nyt?
Nykyään saksan kieltä opiskelee Suomessa A-kielenä noin puolet vähemmän oppilaita kuin vuosituhannen vaihteessa: Lukuvuonna 2021/2022 14 112 oppilasta luokilta 1–6 opiskeli saksaa A-kielenä (3,9 %). Vuonna 2000 opiskelijoita oli vielä 27 303 (8,5 %) eli lähes puolet enemmän.
Yksinkertaisesti sanottuna: Saksan kielen taso, joka tänä päivänä vielä nähdään taitona työelämässä, ei tule olemaan sama parin vuoden päästä nuorempien sukupolvien siirtyessä työelämään.
Myös yliopistoissa on nähtävissä selkeä romahdus: Vuonna 2015 germanistiikkaa oli mahdollista opiskella kahdeksassa yliopistossa. Vuonna 2021 se oli mahdollista enää kuudessa yliopistossa, joissa kaikissa oli vain yksi professuuri. 1990-luvun lopulla Vaasassa, Jyväskylässä ja Tampereella oli kaksi professuuria, Helsingissä jopa neljä.
Tätä vastoin saksan kielen puhujia tarvitaan edelleen. Suomessa toimii yli 300 saksalaista yritystä (esim. Lidl, Bauhaus, BASF, Bayer, Bergman, Siemens; sekä paljon pk-yrityksiä), joiden tarve saksan kielen taitoiselle henkilöstölle on niin suuri, ettei sitä saada täytettyä. Ongelmista raportoivat logistiikkayrityksistä 40 %, teollisuudesta 25 % ja kaupan alan yrityksistä 20 %. Lisäksi 15 % suomalaisista pk-yrityksistä toteaa, että niiden toiminnassa tarvitaan saksaa. Suomalaiset yritykset siis pitävät saksaa yhä merkityksellisempänä kielenä.
Muita hyviä syitä saksan kielen edistämiseen Suomessa
-
Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani. Saksan, Itävallan ja Sveitsin yhteisosuus kaupankäynnistä sekä tuonnin että viennin osalta oli 14,4 % vuonna 2022. Saksankielisistä maista tulevat yritykset työllistävät noin 40 000 työntekijää Suomessa ja niiden liikevaihto oli vuonna 2021 yhteensä 20 miljardia euroa. Saksankielisissä maissa toimivien suomalaisten yritysten liikevaihto oli vuonna 2021 yhteensä jopa 146 miljardia euroa.
-
Matkailualalla nämä kolme maata ovat tärkeitä tekijöitä: vuonna 2019 Suomessa lomaili yhteensä noin 900 000 itävaltalaista, sveitsiläistä ja saksalaista. Saksalaiset turistit ovat 2. sijalla Suomen matkailutilastoissa.
-
Kansainvälisissä opiskelijavaihto-ohjelmissa näiden kolmen saksankielisen maan opiskelijat ovat jo vuosien ajan muodostaneet suurimman ryhmän ja ulkomaalaisten Erasmus-opiskelijoiden tilastoissa Suomessa saksalaiset ovatkin kärjessä (2022: noin 2 000 opiskelijaa) – vastaavasti Saksa on suosituin Erasmus-opiskelijavaihtomaa suomalaisille opiskelijoille. Tilanne on samanlainen muissakin stipendi- ja vaihto-ohjelmissa (esim. DAAD-ohjelmassa).
-
Maiden suhteita pitävät yllä ystävyysyhdistysten toiminta (sisältäen oppilasvaihtojen organisointia) sekä n. 70 kaupunki- ja seutukumppanuutta, kuten Oulun ja Baden- Württembergin välinen kumppanuus.
-
Saksan kielellä on merkittävä rooli monissa vapaa-ajan toiminnoissa, kuten musiikin, kuvataiteen, urheilun ja matkailun parissa.
Muistio esittelee 14 ehdotusta saksan kielen ja yleisesti monikielisyyden edistämiseksi - tässä poiminta:
-
Kielten professuurien edistämisen ja vaihto-ohjelmien tukemisen lisäksi saksan kielen opetusta muiden opintojen ohella ja erottamattomana osana aineopintoja on vahvistettava. Tiettyyn aiheeseen erikoistunut saksan opetus on tärkeää myöhemmän työnhaun kannalta esim. talous-, yhteiskunta- ja oikeustieteellisellä aloilla.
-
Kielten oppimista ja vaihto-ohjelmiin osallistumista helpottavien rakenteiden (suuremmat opintopistemäärät opiskelijoille) ja taloudellisten houkuttimien luomista (palkkioita korkeakouluille, jotka tarjoavat opiskelijoilleen toimivia kieltenopiskeluvaihtoehtoja) olisi tuettava myös muissa koulutusohjelmissa, kuten luonnon- ja taloustieteissä. Tarvetta on myös kursseille kuten esim. “konerakennusalan/sähkötekniikan saksa”.
-
Jotta kestävää kielten oppimista voidaan tukea, on yhteistyötä koulujen ja korkeakoulujen välillä vahvistettava.
-
Yliopistojen pääsyvaatimusten yleinen tarkistus. Vaikutelma luonnontieteellisten aineiden suosimisesta voi johtaa opiskelijan päätökseen välttää vieraiden kielten opiskelua koulussa. Monikielisyys tulisi palkita opiskelijavalinnassa.
-
Kuntien, koulujen ja paikallisten toimijoiden tulisi kannustaa vieraiden kielten oppimiseen mainostamalla opetusta oppilaille ja vanhemmille esim. vanhempainilloissa. Pedagogisten tutkimusten mukaan kolmannen kielen oppiminen samanaikaisesti ei rasita lapsia, päinvastoin se tarjoaa valtavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Saksan kieli Suomessa – lyhyt katsaus ja tulevaisuuden näkymät:
Saksan kieli on juurtunut jo vuosisatojen ajan uskonnon, kulttuurin, politiikan, tieteen ja – eikä vähäisimpänä – talouden ja kaupankäynnin synnyttämän keskustelun myötä. Edelleenkin useiden vieraiden kielten oppimiselle on monta hyvää syytä. Mekään emme asetu muiden kielten opiskelua vastaan, emmekä kiellä englannin merkitystä ”lingua francana” tai ”elämäntaitona”.
Positiivisena esimerkkinä: Tampereen kaupunki osoittaa, että myös toisin on myös mahdollista toimia, sillä 15 % tamperelaisista oppilaista aloittaa kielten opiskelun A1-saksalla.